lauantai 13. heinäkuuta 2019

Kesällä 1973 saatiin yllätysvieras





Vuonna 2012 Kuhmossa oli tällainen joukko kansainvälisen tason pianisteja. Ulkomaisten huippupianistien sarjan aloittivat Izumi Tateno ja Edward Auer, joka tuli 1973 mukaan yllättäen ja omasta aloittestaan. Kuva Stefan Bremer. 



Festivaalipäiväkirja 1973

Perjantai 13.7.
Festivaali alkaa yllättäen mukaan tulleelle Edward Auerille järjestetyllä pianokonsertilla. Hän soittaa 13.7. Mozartia, Chopinin b-mollisonaatin ja Rahmaninovin Etudes tableaux, siis aivan kansainvälisen luokan ohjelman. Ja kun Auerin soittotyylissäkin on mannermaista suuruutta, tuntuu kuin koko festivaali ottaisi nyt askelen eteenpäin. 

Lauantai 14.7.
Päivän antina on toivekonsertti, jossa kuullaan lyhyitä kappaleita Bachista Montin Csardakseen. Jälleen enteillään tulevia iltamia. 

Sunnuntai 15.7.
Aurinkoista, lämpötila nousee jo 26 asteeseen. Kirkkokonsertissa on ohjelmassa Bachia ja Telemannia. 

Maanantai 16.7.
Duokonsertissa soittavat Yoshiko Arai ja Seppo Kimanen pianisteinaan Edward Auer ja Izumi Tateno. Kari Karemo kiittää ennakkoluulotonta ohjelmavalintaa: tutun Beethovenin lisäksi kuullaan Honeggeria, Shostakovitshia ja Martinuta, ja silti ”sali oli täynnä ja keskittyminen herpautumatonta.”  Vaikka soitto on ”miltei kiihkeän subjektiivista, sisältä käsin musiikissa elävää, on siinä tasapainoa ja sopusuhtaa”, Kalevassa kiitetään.

Tiistai 17.7.
Kuhmossa on hellettä, lämpö nousee lähes 30 asteeseen. Iltakonsertissa soittavat duoja Michael Hussla ja Arto Vähälä. Mukana on tuttuja suosikkiteoksia kuten Schubertin Arpeggione-sonaatti ja Stravinskyn Italialainen sarja. Aivan kaikki ei kuitenkaan tunnu Kuhmon ilmapiirissäkään onnistuvan, konsertti jää Kari Karemon mukaan odotettua vaisummaksi.

Keskiviikko 18.7. 
Izumi Tateno keskittyy tänäkin vuonna omassa konsertissaan suomalaiseen pianomusiikkiin. Kuullaan Melartinia, Kuulaa, Nordgrenia, Madetojaa ja Rautavaaran näyttävä Tulisaarna-sonaatti. Hieno konsertti saa ihmettelemään, miten juuri japanilainen pianisti tuo parhaiten esiin vanhempaa ja uutta suomalaista pianomusiikkia. 

Torstai 19.7.
Tänään on tarjolla monipuolista kamarimusiikkia, Brahmsin viulusonaatti A-duuri ja Mozartin viulusonaatti e-molli. Kari Karemon mielestä tänään on kuitenkin välipäivän tuntua. Ludolf Klemeyerin ja Risto Laurialan esittämässä Brahmsin sonaatissa A-duuri ”syntyi sellainen ero viulistin ja pianistin välille, että voi puhua jo kuilusta”. Laulumusiikkikin on esillä, sillä Marja Holopainen esittää Nyströmin sarjan Sånger vid havet, jossa ”hienostunut ote laulujen sanoihin leimasi esitystä”. 

Perjantai 20.7.
Kuhmossa on edelleen kainuulainen helle, 28 astetta. Nyt on vuorossa jo perinteinen Trio Tatenon konsertti. Ohjelmassa on kolme suurta teosta, Kokkosen trio, Shostakovitshin trio ja Schumannin pianokvartetto. Konsertti on erinomainen ja se kiinnostaa myös kuulijoita: yleisöä on 300. Konsertin ”ehdoton vuorenhuippu oli Shostakovitshin trio”. Siinä Trio Tateno ”ylsi tulkintaan, jossa näkyy se toistensa ymmärtämisen ja reagoimisen taso, mihin soittajat ovat päässeet.” 

Lauantai 21.7. 
Tätä on jo tiedetty odottaa: kamarimusiikkijamit, joiden ohjelmassa on 12 eri teosta. Tilaisuus venyy nelituntiseksi, mutta pituus ei tunnu haittaavan yleisöä, sillä ohjelmassa on sopivasti peräkkäin Brahmsin pianokvarteton ja Shostakovitshin pianokvinteton kaltaisia suuria teoksia ja Paganini-variaatioiden ja Mustien silmien kaltaisia yleisönumeroita. ”Jameissa oli intiimi ja leppoisa tunnelma, jos muistivirhe sattui, ei hätiä mitiä, oltiinhan vapaamuotoisesti soittamassa muiden ja itsensä iloksi”, todetaan Kalevassa. Ilta päättyy Auerin suureen tyyliin soittamaan Chopinin Vallankumousetydiin.

Sunnuntai 22.7.
Kahden konsertin päivä, ensin iltapäivällä Mendelssohnia ja Schubertia, ja sitten iltakonsertissa näyttävä ohjelma, jossa on Brahmsin klarinettitrio, Mozartin huilukvartetto ja Schumannin pianokvarteton kolmas osa sekä näiden lomassa Auerin ja Tatenon pianosooloja. Takana on hieno ja monipuolinen festivaali. ”Viikon aikana ehti korva tottua siihen, että miltei aina jostain kuului musiikkia” ja kansalaiskoulun ohi kävellessä koki kuin kollaasin koko festivaalista: ”oli viulun skaaloja, kamarimusiikkiryhmän harjoitusta, pianon sormiharjoituksia, kuumeista treenausta illan konserttia varten.” 

perjantai 31. toukokuuta 2019

Kolmen tunnin yöjamit



Kolmantena festivaalikesänä yleisöä alkaa jo olla enemmän. Yksittäisen konsertin kävijäennätys syntyy, kun Izumi Tatenon konsertissa on yli 200 kuulijaa. Yöjamit kestävät jo kolme tuntia, ja huomataan, että musiikilliset pilat sopivat tällaiseen konserttiin hyvin.


Festivaalipäiväkirja 1972

Sunnuntai 16.7.
Kuhmossa on ollut helle, sellainen helle kuin itärajan tuntumassa sisämaassa vain voi olla. Lämpötila on kohonnut 30 asteeseen ja kun päivä tähän aikaan vuodesta vielä on pitkä, helpotusta kuumuuteen saadaan vasta myöhään illalla. Oppilaat ja opettajat ovat hikoilleet luokissaan jo 12.7. alkaen. Ensimmäisiä konsertteja on harjoiteltu öiseen aikaan. Tihkusateisen lauantain jälkeen lämpö sentään laskee siedettävään lukemaan. Ensimmäisenä kuullaan poikkeuksellisesti lied-konsertti, esiintyjinä Yrjö Nykänen ja Ralf Gothóni. Ohjelmassa on Schubertia, Nummen Vuoripaimen ja Schumannin laulusarja Dichterliebe. Yleisöä on salin täydeltä. 

Maanantai 17.7.
Erkki Kantola aloittaa konsertin Bachin Chaconnella ja Paganinin Campanellalla, Jari Sinkkonen soittaa Marketta Valveen kanssa Faurén Fantasian ja Valve soittaa vielä Beethovenin Jäähyväissonaatin. 

Tiistai 18.7. 
Trio Tateno esiintyy, ohjelmassa on kaksi suurta teosta, Beethovenin c-molli trio ja Tshaikovskin a-molli. Kun esiintymässä on valmis yhtye, kuullaan huoliteltua ja hyvin harjoiteltua soittoa. Yleisöä riittää. 

Keskiviikko 19.7. 
Sonaattien illassa kuullaan Jari Sinkkosen ja Marketta Valveen soittamana Poulencin huilusonaatti, sitten Erkki Kantola ja Marketta Valve esittävät Brahmsin A-duurisonaatin ja Michael Hussla ja Arto Vähälä Debussyn sonaatin sellolle ja pianolle.  

Torstai 20.7. 
Nyt on jo hiukan sateista, lämpötila on sopivat 20 astetta. Izumi Tateno omistaa iltansa kotimaiselle musiikille. Tuttuja Sibeliuksen pianokappaleita seuraavat Rautavaaran sonaatti Kristus ja kalastaja ja Matti Raution sarja, jossa tulkinta on ”kipinöivän taidokas”. Kantaesityksenä kuullaan Japanissa vaikuttavan Pehr Henrik Nordgrenin sävellys Korvaton Hoichi. Tateno on suuri yleisönsuosikki, onhan hän festivaalin nuorten muusikkojen joukossa jo kansainvälisen luokan pianisti. Tässä konsertissa tehdäänkin festivaalin yleisöennätys, sillä kuulijoita on yli 200. 

Perjantai 21.7. 
Tänään kuullaan suurten kokoonpanojen kamarimusiikkia, ensin Beethovenin kvartetto c-molli ja sitten Dvorákin suuri pianokvintetto. Beethovenia esittää Turku-kvartetti, jossa soittavat Kimasten lisäksi Lajos Garam ja Veikko Kosonen. ”Kvartetin soitolle on ominaista jäsennetty selkeys, halu loogiseen mutta kuitenkin lämpimään musisoimiseen”, kirjoittaa Kari Karemo Kalevassa. 

Lauantai 22.7. 
Alkaa olla jo suorastaan kylmää, on pilvistä ja iltapäivällä on vain 15 lämmintä. Mutta festivaalin tunnelma lämpenee, sillä nyt koetaan kolmen tunnin mittaiset klassisen musiikin yöjamit, joissa soitetaan yhteensä 19 eri teosta. Yleisö saa esittää toivomuksia, ja niinpä oppilaiden pyynnöstä Michael Hussla soittaa ensimmäisen sivun Schumannin sellokonsertosta ilman säestystä. ”Tällaisia musiikillisia tsoukkeja olisi jameissa saanut olla enemmänkin, sellainen ei suinkaan olisi kampittanut taiteellista antia”, Kari Karemo toteaa. Ilta päättyy edelliskesänä valtavan suosion saaneen Forelli-kvinteton muunnelmaosaan. Kuhmon tulevien vuosien suurimmat vetonaulat eli vapaamuotoiset pitkät konsertit ovat selvästi muotoutumassa. ”Myöhään lauantai-iltana kuultiin kolmen tunnin ajan valtavan innostuneen tunnelman vallitessa taiteilijoiden suosituinta ohjelmistoa, ja idea onnistui jopa yli odotusten”, todetaan Oulun läänin taidetoimikunnalle tehdyssä selvityksessä. Käy selväksi, että juuri tällaista kaivataan lisää. 

Sunnuntai 23.7.
Päättäjäiskonsertissa on runsas ohjelma, kuullaan kuusi eri teosta. Täysin uutta ohjelmaa ei tähän konserttiin riitä, vaan mukana on Debussyn sellosonaatti ja Tshaikovskin pianotrion osa, jotka on soitettu jo aiemmin viikolla. 


perjantai 17. toukokuuta 2019

Kamarimusiikkijamit ja Forellikvintetto

"Kuhmo on ideaalinen kohde kaikille luonnon ja musiikin ystäville", kirjoitti Seppo Kimanen vuoden 1971 festivaalin ohjelmassa. 

Kuhmon toisena festivaalikesänä ohjelmassa on kaksi tärkeää tapahtumaa: kamarimusiikkijamit enteilevät tulevia Iltamia ja myöhemmin jokavuotiseksi tullut Schubertin Forellikvintetto kuullaan ensimmäisen kerran. Tällaisia olivat tunnelmat kesällä 1971: 

Festivaalipäiväkirja 1971

Sunnuntai 18.7.
Nyt ollaan viileämmissä tunnelmissa kuin viime kesän avauksessa, taivas on osittain pilvessä ja lämpö on painunut alle kahdenkymmenen. Juuri päättyneillä Savonlinnan oopperajuhlilla sade on pilannut osan esityksistä, mutta Kuhmossa soitetaan vain sisätiloissa. Viime kesänä aloitettiin kirkossa barokkimusiikilla ja niin tehdään nytkin. Soitettavana on Bachia ja Haydnia, ja sitten Vivaldin hieno huilukonsertto La notte. Jari Sinkkonen loistaa ja esitys tekee vaikutuksen. Yleisö ei lakkaa taputtamasta, Sinkkonen päättää soittaa ylimääräisenä numerona Fredrik Suuren pienen huiluetydin, mutta siihen ei enää riitäkään latausta: ”Se katkesi kesken, ja sitten vain luikin pois. Tämmöisen muistaa aina.” 

Maanantai 19.7. 
Toisen konsertin paikkana on taas koulu, ja ohjelma on entistäkin kunnianhimoisempi. Ensin  Bachin Kromaattinen fantasia ja fuuga, sitten Brahmsin jousikvartetto ja lopuksi Shostakovitshin pianotrio. Jostain syystä juuri Shostakovitshin musiikki tuntuu sopivan tähän aikaan ja paikkaan, ja sitä tullaankin jatkossa kuulemaan joka kesä. 
Nyt festivaalin esiintyjänä on ensimmäistä kertaa vakinaisesti toimiva yhtye. Izumi Tateno, Seppo Kimanen ja Yoshiko Arai olivat muodostaneet jo keväällä Tateno-trion. Vakinaisen yhtyeen mukanaolo vaikuttaa koko festivaalin tasoon. Kun osa ohjelmasta on jo valmista, harjoitusaikaa jää enemmän paikan päällä valmistettaville teoksille. 

Tiistai 20.7.
Ensimmäistä kertaa Kuhmosta tehdään myös oikea musiikkiarvostelu. Kainuun Sanomissa lukee tänään näin: ”On varmaa että tunnelma konsertissa kerta kerralta tiivistyy ja että lisää hienoja, huippuluokan esityksiä tullaan kuulemaan. Tuntuu aivan ihmeeltä, että Kuhmossa voi kokea jotain tällaista.” Jossain määrin arvostelun puolueettomuutta tietysti heikentää se, että sen on kirjoittanut Tuulikki Karjalainen. 
”Niinpä siinä sitten kävi, että minä paitsi olin organisoimassa näitä juttuja ja tekemässä näitä talkootöitä niin sitten vielä kaiken lisäksi arvostelin konsertteja”, Tuulikki Karjalainen tunnustaa. ”Minähän olin tietysti musiikkia opiskellut, että kyllä se nyt jotenkuten kävi, ja olin tietysti itse kiinnostunut kirjoittamisesta.”
Illalla on vuorossa erikoinen kokeilu: eräänlaiset klassisen musiikin jamit. ”Tilaisuudessa, johon on vapaa pääsy, taiteilijat soittavat ohjelmistoa, joka on heitä juuri nyt lähinnä, keskustelevat yleisön kanssa ja musisoivat vapaasti”, esitellään Kainuun Sanomissa. 
Vapaamuotoinen musiikki-ilta onkin jotain aivan uutta, tällaista ei ole muilla festivaaleilla. Jo toisena kesänä Kuhmossa keksitään vaihtelevien ja yllätyksellisten konserttien konsepti, joka sittemmin nostaa festivaalin maineeseen. 

Keskiviikko 21.7. 
Vapaamuotoisten kamarimusiikkijamien jälkeen on taas keskittyneemmän musiikin vuoro, kun ohjelmassa on Brahmsin pianotrio C-duuri, Prokofjevin sonaatti huilulle ja Janácekin sarja Umpeenkasvaneella polulla. 

Torstai 22.7.
Brahms-päivä, ohjelmassa ovat Brahmsin viulusonaatti ja sellosonaatti. Tuulikki Karjalainen jatkaa kirjoittamista Kainuun Sanomiin eikä lehti näytä pitävän hänen kaksoisrooliaan mitenkään ongelmallisena. Karjalainen joutuu kuitenkin huomaamaan, että liian lähellä esiintyjiä olevan kriitikon voi joskus olla vaikea toimia. Seppo Kimanen pitää hänelle puhuttelun: ”Minä en ollut ymmärtänyt ihan täysin, että tämä Trio Tateno, jossa soittivat Seppo, Yoshiko ja Izumi Tateno, että se oli kaiken huippu ja loistavin yhtye, niin siitä hän minua kovin sanoin moitti. Minä sitten ymmärsin sen, ja tämän moitteen jälkeen minä kyllä sitten kotiin lähtiessäni vähän itkinkin, kun minä olin niin nuori ja kokematon vielä. Minä sitten otin opikseni ja paransin tapani, mutta se ei sitten enää auttanut, vaan ilmeisesti Kainuun Sanomille meni tieto siitä, että olisi parempi, jos joku muu arvostelisi.”

Perjantai 23.7.
Nyt soitetaan kahdessa paikassa, ensin kirjastossa Boccherinia ja Mozartia, sitten koululla Haydnia ja kaksi kamarimusiikin suurteosta, Mozartin klarinettikvintetto ja Schumannin pianokvartetto, jotka tulevina vuosina soivat Kuhmossa jatkuvasti. 

Lauantai 24.7.
Hyvin alkanutta vapaiden musiikki-iltojen kokeilua jatketaan. Vapaassa musiikki-illassa on ”yleisön pyynnöstä edellisten konserttien ohjelmista” Vivaldin La notte, Sarasaten Mustalaislauluja ja osa Schumannin pianokvartetosta. Muuta ohjelmaa ovat Prokofjevin sonaatti kahdelle viululle, kolme Brahmsin intermezzoa ja Chopinin Scherzo. Konsertin erikoisuutena on mahdollisuus seurata Forelli-kvinteton kenraaliharjoitusta. 

Sunnuntai 25.7. 
Nyt kokeillaan, jaksavatko esiintyjät ja kuulijat, jos päivän mittaan pidetään peräti kaksi aivan täysimittaista konserttia. Klo 15 soitetaan kaksi kamarimusiikin suurteosta, Mozartin klarinettikvintetto ja Brahmsin käyrätorvitrio. Illan konsertissa on vielä mittavampi ohjelma, sillä siinä kuullaan Faurén pianokvartetto, Smetanan pianotrio ja Schubertin Forelli-kvintetto. Musiikkia on siis yhden päivän aikana jopa nelisen tuntia. 
Forelli-kvintetto on pituudestaan huolimatta innostava kokemus. Soittajina ovat Marketta Valve, Takeshi Hidaka, Veikko Kosonen, Michael Hussla ja Teppo Hauta-aho. Yleisö innostuu osoittamaan suosiota niin voimallisesti, että muunnelmaosa joudutaan soittamaan ylimääräisenä uudelleen. Forelli-kvintetto on ensimmäisestä esityksestä asti suuri yleisönsuosikki ja 80-luvulta alkaen siitä tuleekin jokakesäinen tapahtuma. 

maanantai 13. toukokuuta 2019

Ensimmäinen ihmeellinen kesä

Seppo Kimasen suunnitelmia ensimmäistä festivaalia varten. "Uskon, että löytyy henkilöitä, jotka kauniina kesäpäivänä ajavat satoja kilometrejä tullakseen kuuntelemaan jotain lempisäveltäjäänsä", Kimanen ennusti. 


Miltä ne vuosikymmenien takaiset kamarimusiikkijuhlat mahtoivat tuntua? Se selviää festivaalipäiväkirjasta, jossa tapahtumia seurataan päivästä päivään. Tänään aloitetaan ensimmäisestä juhlasta, ja tästä lähtien tässä blogissa seurataan Kuhmon Kamarimusiikin etenemistä vuodesta toiseen. 



Festivaalipäiväkirja 1970


Sunnuntai 19.7.
Loputtomia vihreitä metsiä, niiden keskellä sinisenä hohtavia järviä, kullankeltaisia peltoja, harmaita taloja, teitä jotka johtavat taajamaan, sen keskellä korkeuksiin kohoava suuri puukirkko. On hiljaista, kaikki ovat rauhoittuneet pyhänviettoon, lämpötila on melkein hellelukemissa. Lammasjärvellä lipuu vene, soutaja katsoo taivaalle: pohjoisessa on tummia pilviä, ilmassa on hautovaa kosteutta. Olisiko tulossa ukkonen?
Kuhmolainen maisema, kuhmolainen hiljaisuus. Mutta kun ilta alkaa viilentyä, erottuu jotain tähän maisemaan kuulumatonta. Kirkon avoimista ovista kantautuu säveliä, mutta ne eivät ole virrenveisuuta eivätkä urkujen soittoa vaan kirkkaita, ohuita, livertäviä ääniä, jotka antavat vielä lisäväriä kesän ja luonnon kauneudelle. 
Soitto hiljenee, muutamia uteliaita kulkee kohti kirkkoa. Kello lähestyy puoli kahdeksaa. Seppo Kimanen on sakastissa odottamassa ja kurkistaa ovenraosta kirkkosaliin. Hän laskee kuulijoita ja pääsee laskuissaan kahdeksaan asti. 
Kun kello tulee 19.30, Risto Paalanen, Yoshiko Osumi, Danielle Möckel ja Yoshiko Arai kohottavat jousensa ja soittavat ensimmäiset äänet Georg Philip Telemannin konsertosta neljälle viululle G-duuri. Ne ovat Kuhmon Kamarimusiikin ensimmäiset sävelet.
Seuraavaksi kuullaan Händelin Passacaglia viululle ja sellolle, soittajina Yoshiko Arai ja Seppo Kimanen, ja sen jälkeen Bachin Chaconne sooloviululle Yoshiko Arain soittamana. Hetki jää Seppo Kimasen mieleen. ”Chaconnen sävelten täyttäessä kirkon näin, kuinka muutama kuulija otti esiin nenäliinan kuivatakseen kyyneliään. Silloin ajattelin, että jonain päivänä tapahtumasta tulisi menestys.”
Konsertti päättyy Vivaldin myrskyisään huilukonserttoon F-duuri, alaotsikoltaan Tempesta di mare. Sen solistina soittaa Jari Sinkkonen, eikä tällaista huilunsoittoa ole Kuhmossa kuultu koskaan. Yleisö on innoissaan. Yksi kuulijoista on Lea Kallio, joka hoitaa talkoolaisena lipunmyyntiä. Myös hänen miehensä on mukana yleismiehenä, ja jopa kodin pianokin osallistuu festivaalille, sillä se lainataan opetuskäyttöön. Kallioiden suunnitelmana on auttaa festivaali alkuun ja lähteä sitten Lappiin. Laukutkin ovat jo valmiiksi pakattuna. Suunnitelmat muuttuvat Jari Sinkkosen soittaessa Vivaldia. 
”Hän oli silloin hoikka nuori mies, enkä minä ollut kuullut koskaan elävää huilunsoittoa. Hän oli kuin käärmeenlumooja, tuijotin häntä ja se oli huikea suoritus. Kumpikin oli sitä mieltä, että ei mihinkään Lappiin lähdetä vaan tänne jäädään. Ja sillä tiellä ollaan edelleen”. 
Odotukset yleisömäärän suhteen eivät ilmeisesti ole Kuhmossa suuria, sillä paikallislehti Kuhmolainen kirjoittaa konsertista, että ”nuoret kamarimuusikot esiintyivät Kuhmon oloihin nähden runsaalle yleisöjoukolle.” Kuulijoita onkin todellisuudessa enemmän kuin Kimasen laskemat kahdeksan, sillä yleisöä on myös parvella. Lisäksi kuuntelemassa on musiikkileirin oppilaita.

Maanantai 20.7.
Ilmassa on ukkosta, mittari nousee iltapäivällä jo kolmeenkymmeneen asteeseen ja kansalaiskoulun juhlasalissa on lämmin tunnelma. On toisen konsertin aika. Sen aluksi Risto Paalanen soittaa viululla osat Menuetti I ja II, Bourrée ja Gigue Bachin partitasta E-duuri. Sitten päästään jo eteenpäin barokista, kun Arto Vähälä esittää Mozartin pianosonaatin c-molli. Jorma Sauroksen ohjelmassa on festivaalin ensimmäinen 1900-luvun kappale, Jorgen Bentzonin Teema ja muunnelmia sooloklarinetille. Yoshiko Arai soittaa Paganinin Kapriisit 17 ja 21, Jari Sinkkonen esittää Fukushiman Mein soolohuilulle ja lopuksi Seppo Kimanen ja Kimmo Lappalainen soittavat Cassadon sovittaman Frescobaldin Toccatan. 
Konsertin ohjelma on kuin tiivistelmä Kuhmon ideasta, sillä kaikkien aikakausien musiikki soi sulassa sovussa. Toinenkin Kuhmon keskeisistä ideoista on esillä jo tässä konsertissa. Frakkeja tai iltapukuja ei näy. Seppo Kimasella on kyllä pikkutakki ja kauluspaita, mutta ei solmiota. Muusikot soittavat lattiatasolla ja monet esiintyvät t-paidoissa korostaakseen yhteisyyttä kuulijoiden kanssa. 

Tiistai 21.7.
Kolmantena festivaalipäivänä ilma on hieman viilentynyt ja sää on käynyt pilviseksi. Koululla soitetaan ensin Mozartin jousikvartetto C-duuri, Kuhmon Kamarimusiikin historian ensimmäinen jousikvartetto. Seuraavaksi Kimanen soittaa Boccherinin sonaatin A-duuri Arto Vähälän kanssa. Seuraa vielä Frescobaldin Canzoni a due canti, Busonin Albumblatt ja Gabriel Faurén Sicilienne Sinkkosen ja Kari Aronssonin soittamana. Lopuksi soi todellinen hittikappale, Rahmaninovin gis-mollipreludi Kari Aronssonin tulkitsemana. 

Keskiviikko 22.7. 
Festivaalin neljäs konsertti alkaa Crusellin klarinettikvartetolla ja jatkuu Bachin soolosellosarjalla, jonka soittaa jatkuvasti ahkeroiva Kimanen. Yoshiko Arai ja Kari Aronsson soittavat Ravelin Tziganen ja lopuksi Arto Vähälä esittää vielä kaksi Chopinin etydiä. 
Valtakunnallisetkin tiedotusvälineet alkavat kiinnostua. Helsingin Sanomien toimittaja Jorma Korhonen on ollut Kuhmossa tekemässä juttua Ontojärven lomakylässä saksalaisille turisteille järjestetyistä karhunpeijaisista. Festivaalin avajaispäivänä ilmestyneessä jutussa kuhmolainen Salomo Niskanen on kertonut saavansa karhusta 1 500 markan tulon, sillä pelkästä taljastakin saa ”tuhannen markkaa, vaikka karva olisi takkuinenkin.” Nyt toimittaja on tullut kirkonkylään ihmettelemään festivaalia ja haastattelemaan Kimasta ja Sofia Kemppaista. Jutun yhteydessä on myös kuva, jossa Seppo Kimanen, Yoshiko Arai ja Markku Paalanen ovat Pajakkakosken rannalla ja taustalla näkyy kirkko. Kuva kertoo heti, että nyt ei ole kysymys samanlaisesta festivaalista kuin muualla. Kuva henkii luonnonläheisyyttä, rentoutta ja iloa. Luonnon ja musiikin yhdistävä brändi syntyy heti ensimmäisellä festivaalilla.

Torstai 23.7.
Sää viilenee, nyt saadaan jo sadekuurojakin. Miten mahtaa käydä huomisen kesäteatterikonsertin? Tänään ohjelmassa on edellispäivien pienempien teosten jälkeen suuria kamarimusiikkiklassikoita. Alkupäivinä jokainen on soittanut valmista ohjelmistoaan, nyt on ehditty harjoitella yhdessä ja tulokset kuuluvat. Ensin Haydnin trio, jossa soittavat Osumi, Airas ja Lappalainen, sitten Mozartin Kegelstatt-trio (Sauros, Möckel, Lappalainen), Mozartin huilukvartetto D-duuri (Sinkkonen, Arai, Möckel, Kimanen) ja vielä Beethovenin trio nro 3 c-molli (Paalanen, Kimanen, Lappalainen). Konsertilla on jo huomattavasti mittaa, mutta tämä on vasta alkua konserttien venymiselle. 

Perjantai 24.7. 
”Festivaali-nimi ja eritoten sen sijoittaminen juuri syrjäiseen Kuhmoon ovat herättäneet ihmettelyä, hymähtelyä, jopa väheksyntääkin, mutta nämä aiotaan torjua hyvistä tuloksista kertovilla näytöillä.” Näin kirjoitetaan Helsingin Sanomissa ja Kuhmo nousee ensimmäistä kertaa kunnolla näkyviin. 
Seppo Kimanen kertoo jutussa, että ”osalle taiteilijoita tämä on samalla viihtyisä loma. Nämä taiteilijat ovat itse asiassa kaikki ystävyksiä ja meistä on hauskaa asua yhdessä, soittaa yhdessä ja konsertoida yhdessä Me kaikki olemme nuoria, vanhin, alttoviulisti Rainer Möckel Länsi-Saksasta on vasta 26-vuotias.”  Sohvi Kemppainen toivoo, että festivaalista tulisi perinne. ”Asia on kokonaan taiteilijoiden varassa, meillä ei ole tarvittavia taloudellisia resursseja tällaisen ylläpitämiseen, mikäli taiteilijat eivät enää tulisi vapaaehtoisesti ja korvauksia vaatimatta.”
Sää on niin epävakainen, että ulkoilmakonsertti siirretään sisätiloihin. Ja taas kuullaan suuria sävellyksiä. Ensin Vivaldin konsertto g-molli kahdelle sellolle, solisteina Seppo Kimanen ja Tero Airas. sitten Crusellin klarinettikvartetto op 2 nro 1 (Sauros, Paalanen, Möckel, Airas) ja lopuksi Beethovenin kvartetto op. 18 nro 4. 

Lauantai 25.7.
Ohjelma on tähän asti ollut vaihtelevaa, mutta nyt omistetaan kokonainen konsertti Beethovenille. Ohjelmassa on Serenadi huilulle ja pianolle, sellosonaatti F-duuri Kimasen ja Vähälän soittamana ja sitten pianosonaatti Appassionata Kimmo Lappalaisen tulkitsemana. 

Sunnuntai 26.7.
Kirjastossa soitetaan ensin Vivaldin F-duuri huilukonsertto ja Beethovenin kvartetto op 18, ja päättäjäiskonsertissa kuullaan Martinun Duo viululle ja sellolle (Arai, Kimanen), Dvorákin kvartetto F-duuri (Arai, Osumi, Möckel, Kimanen) sekä Schubertin trio B-duuri (Arai, Kimanen Lappalainen). Kuulijat saattavat pitää kahta konserttia samana päivänä jo turhankin suurena annoksena, mutta Kimasen mielessä siintää jo tulevaisuuden festivaali, jolla musiikkia olisi aamusta iltaan ja illasta aamuyöhön.
Festivaalin aikana on kuultu yhdeksän konserttia ja yhteensä 36 eri teosta. Lisäksi on ollut vielä oppilaskonsertteja. Heti ensimmäinen Kuhmon Kamarimusiikki on ollut täyden festivaalin mittainen. 

Takana on ensimmäinen unohtumaton kesä. Edessä on loputon määrä helteisiä, kiireisiä, sateisia, innostavia, stressaavia, huumaavia, uuvuttavia, ihmeellisiä kesiä. 

perjantai 8. maaliskuuta 2019

Kuhmon kaikkien aikojen yhtyeet

Kuhmon Kamarimusiikin esiintyjälista jatkuu. Pitkälti yli tuhannen kamarimuusikon lisäksi Kuhmossa on esiintynyt lähes 300 yhtyettä, orkesteria ja kuoroa. Tässä nimilista niistäkin. Edelleen voi mahdollisista puutteista tai virheistä lähettää oikaisun osoitteeseen kuhmonhistoria@gmail.com . kiitos jo tähän mennessä tulleista arvokkaista huomioista.

Kuhmon Kamarimusiikissa esiintyneet yhtyeet, orkesterit ja kuorot 

Academia-puhalllinkvintetti 1984
Afflatus-puhallinkvintetti 1999
A Filetta 2001
Alban Berg -kvartetti 1979
Albert Schweizer -kvintetti 1991
Amati-kvartetti 1997
Amati-trio 1989
Ameriikan Poijat 1995
Apollo 1997
Arbus-Trio 2002
Ardeo-kvartetti 2005
Arietta Consort 1991
Arktinen Hysteria -puhallinkvintetti 2005
Arin-kvartetti 2004
ArteMiss-trio 2005
Artis-kvartetti 2008
Aspen-puhallinkvintetti 1987
Atrium musicae 1982
Auer-kvartetti 2001
Auryn-kvartetti 1991
Avanti! 1985
Avanti!-kvartetti 1999
Bakfark consort 1983
Bartók-kvartetti 1997
Battalia 1995
Beehouse 1997
Belcanto Strings 2006
Berlin-kvartetti 2008
Bogányi-Kelemen-trio 2000
Borea-kvartetti 2016
Borodin-kvartetti 1994
Breath Ensemble 1988
Brentano-kvartetti 2000
Britten-kvartetti 1990
The Brook Street Band 2005
Bulgaria-kvartetti 1988
Camerata Oslo 1992
Capella Apollinis 2005
Carlos Bonell -yhtye 1996
Carmina-kvartetti 1994
Casals-kvartetti 2003
Castagneri-kvartetti 2004
Chameleon 1988
Cherubini-kvartetti 1991
Chilingirian -kvartetti 1983
Ciurlionis -kvartetti 1982
Collegium Musicum Maribor 1985
La Colombina 2002
Concerto Armonico 1997
Core-kvartetti 2013
Cluster 1982
Dagar-veljekset 1985
Danel-kvartetti 2001
Danielsson-Liebman -kvartetti 1996
Dante-kvartetti 2000
Dave Samuels -trio 1982
David Short -vaskiyhtye 1988
Deutsche kammerakademie Neuss 1986
Diaz-trio 1996
Diotima-kvartetti 2004
Doina Klezmer 2000
Dolezal-kvartetti 1982
Dominant-kvartetti 2002
Dominante-lauluyhtye 2005
Dr. Hot & Neon 1983
Duo Byung-Ki Whang ja Hye-Rhan Ahn 1981
Duo Tran Quang Hai ja Bach Yen 1982
Dusk Ensemble 1994
Echnaton-trio 2001
Emperor-kvartetti 1998
Endellion-kvartetti 1983
Enesco-kvartetti 2006
Ensemble Capriccio 2002
Ensemble Åtta 2018
Ensemble XXI 1992
Equale Brass 1983
Erato-kvartetti 1986
Eric Ericson -kamarikuoro 2007
Esterhazy Baryton trio 1980
Fauré-kvartetti 2001
Finlandia-kvartetti 1989
Florilegium 2001
Fontenay-trio 1989
Free Okapi 1998
Giora Feidman –kvartetti 2003
The Golden Horns 2008
Goldner-kvartetti 2005
Gothoni-kvartetti 1997
Gradiva 1991
Grieg-trio 1993
Gruusia (Georgia) -kvartetti 1979
Gryphon-trio 2001
Hagen-kvartetti 1983
The Harp Consort 1995
Helsingin Juniorijouset 1979
Helsingin kamariorkesteri 1983
Helsingin kaupunginorkesterin selloryhmä 1983
Helsinki-kvintetti 1979
Henschel-kvartetti 1998
In Time Quintet 1995
Isis-kvartetti 2008
Hortus musicus 1982
Iturriaga-kvartetti 2006
Izumi Junior Collegen käsikelloyhtye 1991
Jacaranda 1998
Jean Paul -pianotrio 2003
Jean Sibelius -kvartetti 1985
Jefim Jourist -kvartetti 2002
Jerusalem-kvartetti 2000
Jiutamai-ryhmä 1989 
Junttiboys 1993
Kajaanin kamarikuoro 1986
Kalininin filharmonisen orkesterin kvartetti 1985
Kamariherrat 1983
Kamus-kvartetti 2005
Kantelekvartetti 1993
Keller-kvartetti 1989
Kempf-pianotrio 2005
Kerava-kvartetti 1989
Kerberos 1995
Keski-Pohjanmaan kamariorkesteri 1980
Kirik 1989
Kirovin kamarisolistit 1988
Kitakyushun nuorisokuoro 1994
Kokkola-kvartetti 1986
Kokoo-trio 1998
Kolme blondia 1998
Komitas-kvartetti 1986
Korean perinteisen esittävän taiteen keskus 1990
Kostamuksen ortodoksisen seurakunnan kuoro 1995
Kraft 2006
Kremerata Baltica 2006
Kronos-kvartetti 1984
Kuhmon nuorisokuoro 1994
Virtuosi di Kuhmo 1986
Kutrowatz-pianoduo 2002
Kuudennen kerroksen yhtye 1991
Lahden kamarimusiikkiseuran kvintetti 2000
Latvian kamariorkesteri 1989
Lindsay-kvartetti 1981
Linea 1988
Linnan lukion kuoro 1986
Lions Gate -trio 1997
Lmaalam Brahim Gnawa -yhtye 2002
London Musicale 1982
Lumen Valo 2005
Ma’alot-puhallinkvintetti 2005
Maestro Osvaldo Requenan tangoyhtye 1993
Mandelring-kvartetti 1996
Manfred-kvartetti 1999
Marie Okabe -trio 2000
Martenot ensemble 2010
Martinů-kvartetti 1986
Melartin-kvartetti 2003
Meu samba 1998
Meritähden paatti 2000
Meta4 2003
Michelangelo-kvartetti 2010
Millennio 2001
Mistura fina 1998
Mohamed Briouel Ensemble 2003
Morgenstern-trio 2008
Moskovan Baletti 1993
Moskovan kamariakatemia 1992
Moskovan solistit 1988
Moskovan virtuoosit 1986
Mozarteum-kvartetti 2005
Musica antiqua Köln 1988
Musica poetica 1987
Musica reservata de Barcelona 2002
Musikfabrik NRW 1995
Nemo-vaskikvintetti 1996
Neues Leipziger -jousikvartetti 1994
New York -puhallinkvintetti 1989
Nexus 1984
Nomos-kvartetti 2004
Nukketeatteri Sampo 1997
Okinawa Moon Beach Festival -kvartetti 1989
O/Modernt-jousikvartetti 2017
Opus Posth. 2004
Orford-kvartetti 1984
Orlando-jousitrio 2004
Orlando-kvartetti 1980
Osuma Ensemble 2015
Oulu All Star Big Band 2018
Panocha-kvartetti 1986
Peking-ooppera 1984
Pellegrini-kvartetti 1997
Perko-Pyysalo Poppoo 1995
Perko-Pyysalo-Viinikainen -trio 2004
Petersen-kvartetti 2004
Philippe Pierkot -barytonitrio 1990
Phoenix-puhallinkvintetti 2005
Pietarin kamarikuoro 2014
Pietarin solistit 1992
Pražak-kvartetti 1994
Pro musica nipponia 1983
Puolustusvoimien varusmiessoittokunta 1997
Quadrion 2010
Quarrell-kvartetti 2006
Quartet Opéra 1998
Robin-jousikvartetti 1997
Rodin-kvartetti 2004
Rosamunde-kvartetti 2007
Russo-kvartetti 1994
Salonkiyhtye Sonantti 1999
Sándor Déki Lakatosin mustalaisyhtye 1990
Sleesia-kvartetti 1995
Soli tutti ensemble 2002
Sonores antiqui 1994
Sorrel-kvartetti 2001
Šostakovitš-kvartetti 1995
Storioni-trio 2006
St. Valentin -vaskiyhtye 1992
Suk-kamariorkesteri 1980
Suomalainen jousikvartetti 1986
Suomalainen kamariooppera 1993
Suomalainen vaskiyhtye 1982
Suomen kamarisolistien kvintetti 1988
Taifa-orkesteri 1991
Takacs-kvartetti 1984
Tale-kvartetti 1993
Talich-kvartetti 2015
Tanskalainen puhallinkvintetti 1986
Tanssiteatteri Eri 2008
Tapiolan kamarikuoro 2012
Tateno-trio 1971
Teatteri Olga 1991
Tema d’amore -kvartetti 1985
Tempera-kvartetti 2002
Tendai Shomyo 1989
Tenores di Neoneli 2004
Thaimaan Chulalong-yliopiston orkesteri 1994
TomTom-duo 2001
Total Cello Ensemble 2004
Transilvania-kvartetti 1994
Trio finnico 1995
Trio Forrester 2003
Trio Fratres 1996
Trio Hakkila-Koskinen-Karttunen 1986
Trio Kantorow-Muller-Rouvier 1983
Trio Nueva Finlandia 1997
Trio Töykeät 1997
Tshaikovski-trio 1988
Tukholman uusi kamariorkesteri 1984
UMO 2011
Utrecht-kvartetti 2002
Uusi Helsinki -kvartetti 1988
Vanbrugh-kvartetti 1992
Vellinger-kvartetti 1996
Venetsian jousikvartetti 1997
Vertavo-jousikvartetti 1996
Vilnan jousikvartetti 1980
Vogler-kvartetti 1992
Wanderer-pianotrio 2004
Wasifuttin Dagar -dhrupadyhtye 2003
Wegelius-jouset 1994
Wienin Haydn-trio 2004
Wien-pianotrio 1998
Ye-Eum-jousikvartetti 1993
Yggdrasil-kvartetti 1999
Ysaye-kvartetti 2000
Zapolski-kvartetti 1998
Zeitgeist 1997

Önder-pianoduo 2002