Kesällä 1973 saatiin yllätysvieras

Vuonna 2012 Kuhmossa oli tällainen joukko kansainvälisen tason pianisteja. Ulkomaisten huippupianistien sarjan aloittivat Izumi Tateno ja Edward Auer, joka tuli 1973 mukaan yllättäen ja omasta aloittestaan. Kuva Stefan Bremer. 

Festivaalipäiväkirja 1973

Perjantai 13.7.

Festivaali alkaa yllättäen mukaan tulleelle Edward Auerille järjestetyllä pianokonsertilla. Hän soittaa 13.7. Mozartia, Chopinin b-mollisonaatin ja Rahmaninovin Etudes tableaux, siis aivan kansainvälisen luokan ohjelman. Ja kun Auerin soittotyylissäkin on mannermaista suuruutta, tuntuu kuin koko festivaali ottaisi nyt askelen eteenpäin. 

Lauantai 14.7.

Päivän antina on toivekonsertti, jossa kuullaan lyhyitä kappaleita Bachista Montin Csardakseen. Jälleen enteillään tulevia iltamia. 

Sunnuntai 15.7.

Aurinkoista, lämpötila nousee jo 26 asteeseen. Kirkkokonsertissa on ohjelmassa Bachia ja Telemannia. 

Maanantai 16.7.

Duokonsertissa soittavat Yoshiko Arai ja Seppo Kimanen pianisteinaan Edward Auer ja Izumi Tateno. Kari Karemo kiittää ennakkoluulotonta ohjelmavalintaa: tutun Beethovenin lisäksi kuullaan Honeggeria, Shostakovitshia ja Martinuta, ja silti ”sali oli täynnä ja keskittyminen herpautumatonta.”  Vaikka soitto on ”miltei kiihkeän subjektiivista, sisältä käsin musiikissa elävää, on siinä tasapainoa ja sopusuhtaa”, Kalevassa kiitetään.

Tiistai 17.7.

Kuhmossa on hellettä, lämpö nousee lähes 30 asteeseen. Iltakonsertissa soittavat duoja Michael Hussla ja Arto Vähälä. Mukana on tuttuja suosikkiteoksia kuten Schubertin Arpeggione-sonaatti ja Stravinskyn Italialainen sarja. Aivan kaikki ei kuitenkaan tunnu Kuhmon ilmapiirissäkään onnistuvan, konsertti jää Kari Karemon mukaan odotettua vaisummaksi.

Keskiviikko 18.7. 

Izumi Tateno keskittyy tänäkin vuonna omassa konsertissaan suomalaiseen pianomusiikkiin. Kuullaan Melartinia, Kuulaa, Nordgrenia, Madetojaa ja Rautavaaran näyttävä Tulisaarna-sonaatti. Hieno konsertti saa ihmettelemään, miten juuri japanilainen pianisti tuo parhaiten esiin vanhempaa ja uutta suomalaista pianomusiikkia. 

Torstai 19.7.

Tänään on tarjolla monipuolista kamarimusiikkia, Brahmsin viulusonaatti A-duuri ja Mozartin viulusonaatti e-molli. Kari Karemon mielestä tänään on kuitenkin välipäivän tuntua. Ludolf Klemeyerin ja Risto Laurialan esittämässä Brahmsin sonaatissa A-duuri ”syntyi sellainen ero viulistin ja pianistin välille, että voi puhua jo kuilusta”. Laulumusiikkikin on esillä, sillä Marja Holopainen esittää Nyströmin sarjan Sånger vid havet, jossa ”hienostunut ote laulujen sanoihin leimasi esitystä”. 

Perjantai 20.7.

Kuhmossa on edelleen kainuulainen helle, 28 astetta. Nyt on vuorossa jo perinteinen Trio Tatenon konsertti. Ohjelmassa on kolme suurta teosta, Kokkosen trio, Shostakovitshin trio ja Schumannin pianokvartetto. Konsertti on erinomainen ja se kiinnostaa myös kuulijoita: yleisöä on 300. Konsertin ”ehdoton vuorenhuippu oli Shostakovitshin trio”. Siinä Trio Tateno ”ylsi tulkintaan, jossa näkyy se toistensa ymmärtämisen ja reagoimisen taso, mihin soittajat ovat päässeet.” 

Lauantai 21.7. 

Tätä on jo tiedetty odottaa: kamarimusiikkijamit, joiden ohjelmassa on 12 eri teosta. Tilaisuus venyy nelituntiseksi, mutta pituus ei tunnu haittaavan yleisöä, sillä ohjelmassa on sopivasti peräkkäin Brahmsin pianokvarteton ja Shostakovitshin pianokvinteton kaltaisia suuria teoksia ja Paganini-variaatioiden ja Mustien silmien kaltaisia yleisönumeroita. ”Jameissa oli intiimi ja leppoisa tunnelma, jos muistivirhe sattui, ei hätiä mitiä, oltiinhan vapaamuotoisesti soittamassa muiden ja itsensä iloksi”, todetaan Kalevassa. Ilta päättyy Auerin suureen tyyliin soittamaan Chopinin Vallankumousetydiin.

Sunnuntai 22.7.

Kahden konsertin päivä, ensin iltapäivällä Mendelssohnia ja Schubertia, ja sitten iltakonsertissa näyttävä ohjelma, jossa on Brahmsin klarinettitrio, Mozartin huilukvartetto ja Schumannin pianokvarteton kolmas osa sekä näiden lomassa Auerin ja Tatenon pianosooloja. Takana on hieno ja monipuolinen festivaali. ”Viikon aikana ehti korva tottua siihen, että miltei aina jostain kuului musiikkia” ja kansalaiskoulun ohi kävellessä koki kuin kollaasin koko festivaalista: ”oli viulun skaaloja, kamarimusiikkiryhmän harjoitusta, pianon sormiharjoituksia, kuumeista treenausta illan konserttia varten.”